Teksti on julkaistu Aamulehdessä 11.4.2018.
Kokoomus ja Keskusta ovat kipuilleet tehottomien yritystukien karsimisessa koko hallituskautensa ajan. Viimeisin mahalasku nähtiin pääsiäisen jälkeen, kun hallituksen asettama Mauri Pekkarisen johtama yritystukien karsimista pohtinut työryhmä esitti karsimisen sijaan uusien yritystukien lisäämistä. Suomessa annetaan yritystukia jo liki neljä miljardin euron edestä joka vuosi. Summa ylittää 8-kertaisesti kaikki hallituksen tekemät näköalattomat koulutusleikkaukset. Monet typerät leikkaukset olisi voitu jättää tekemättä, jos aitoa tahtoa yritystukien karsimiselle olisi hallitukselta löytynyt.
Tukia on uudistettava sekä karsittava. Jos yrityksille annetaan tukia, pitää olla selvää, mitä tuilla halutaan saada aikaan. Yritystukijärjestelmälle tulee määritellä selkeät, yhteiskunnan kokonaisetuun perustuvat tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista tulee mitata ja tuille tulee asettaa määräaika, jonka päättyessä tukien tarpeellisuus arvioidaan uudelleen. Tuista ei saa muodostua ikuisia automaatteja. Mikäli tukea ei kohdenneta eikä tavoitteiden toteutumista seurata, on vaarana, että tuki ei kannusta uusiutumiseen vaan valuu suoraan yritysten osinkoihin.
Nykyinen yritystukijärjestelmä ei ole Valtioneuvoston oman tutkimuksen mukaan parantanut suomalaisten yritysten asemaa kansainvälisillä markkinoilla. Tutkimus toteaa yksiselitteisesti, että valtaosa annetuista tuista on ollut tehottomia. Valtaosa tuista kohdentuu Suomessa nykyisin suurille yrityksille, vaikka eniten positiivisia vaikutuksia olisi saatavissa pienille yrityksille kohdistetuilla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotuilla.
Ne yritystuet, joilla kannustetaan yrityksiä uusiutumaan ja luomaan uutta kilpailukykyä, ovat perusteltuja. Turhat tuet tulee karsia ja loput uudistaa siten, että ne kannustavat luomaan ihmisille työpaikkoja, vähentävät ilmastopäästöjä, edistävät pk-yritysten kasvumahdollisuuksia sekä reilun markkinatalouden toteutumista. Hallituspuolueilla olisi tuhannen taalan paikka näyttää olevansa markkinoiden, eikä yksittäisten yritysten etujen puolella.
Hallitukselle on myös tarjottu vaihtoehtoja. Valmistelimme Vihreiden yritystukiremontin jo viime keväänä hallituksen kehysriihtä varten. Toivoimme, että hallitus tarttuisi laajaan selvitystyöhömme ja hyödyntäisi annettuja vaihtoehtoja. Yksi uusi esitetty mallimme oli tarjota yritystukia edullisina lainoina, joita ei tarvitsisi maksaa takaisin, jos kyseinen tuettava hanke ei onnistuisikaan. Mutta jos yrityksen hanke onnistuisikin, pitäisi yrityksen maksaa laina takaisin valtiolle. Näin valtio jakaisi riskiä ja valtion rahoitusta riittäisi paremmin sellaisiin hankkeisiin, jotka sitä aidosti myös tarvitsisivat.
Hallitus voi vielä korjata virheensä ja hakea mittavia säästöjä tehottomista yritystuista tämän kevään kehysriihessä. Tähän mennessä on ollut hallituksen kylmä arvovalinta leikata koulutuksesta, sairailta, työttömiltä ja heikompiosaisilta tehottomien tukien sijaan.