Artikkeli on julkaistu Aamulehdessä 4.9.2018
Jälleen jouduimme lukemaan huonoja ilmastouutisia, kun Grönlannin pohjoispuolella, pohjoisnavan tuntumassa oleva merijää oli sulanut ensimmäistä kertaa. Tutkijat pitivät kyseistä merijäätä yhtenä vahvimpana jääalueena maailmassa, jonka on uskottu sulavan vasta myöhemmin tulevaisuudessa, jos maapallon lämpötila dramaattisesti nousee.
Napa-alueiden merijään sulaminen osoittaa, että maapallon lämpötilan nousun vaikutukset ovat eksponentiaaliset. Ilmastonmuutos kiihtyy entisestään, kun napa-alueen merijää katoaa. Aiemmin auringonsäteet heijastuivat pois jään kirkkaasta pinnasta, mutta nyt ne imeytyvät meriveteen ja lämmittävät maapalloamme entistä enemmän.
Ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka. Siksi on valitettavaa, ettei Grönlannin jäätiköiden sulamisesta löytynyt lainkaan uutisointia Aamulehdestä, saati monesta muustakaan päivälehdestä. Ilmastonmuutoksen vaikutusten laajuuden ymmärtämiseksi päivälehtien tulisi lanseerata joka päivälle oma osionsa ilmastonmuutoksen vaikutuksille kotimaan ja urheilu-uutisten tapaan. Aamulehti voisi toimia suunnannäyttäjänä tässä Suomessa. Näin lukijoiden olisi helpompi seurata ilmastonmuutoksen jokapäiväisiä seurauksia ja antaa tukea sen torjuntaan käytettäville keinoille ja resursseille.
Suomikaan ei ole tehnyt riittävästi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tällä eduskuntakaudella Suomen hallitus on tehnyt useita päätöksiä, jotka ovat kiihdyttäneet ilmastonmuutosta sen hidastamisen sijaan.
Hallitus on esimerkiksi uhrannut metsiemme hiilinielun biotalouden alttarille edistämällä massiivisia metsien liikahakkuita. Metsien hiilinielu pienenee, kun puut, jotka aiemmin sitoivat hiiltä ilmakehästä, ovat poissa ja hiili jää ilmakehään. Uudet puuistutukset sitovat hiltä ilmakehästä saman verran vasta noin 30-50 vuoden kuluttua. Tähän meillä ei ole enää aikaa. Toteutuessaan kaavaillut lisähakkuut puolittavat Suomen hiilinielun vuoteen 2030 mennessä. Tämä aiheuttaa vuositasolla 7,4 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjen kasvun. Kasvu on suurempi kuin koko Suomen henkilöautoliikenteen päästöt vuodessa.
Hallitus jakaa myös varsin avokätisesti ympäristölle haitallisia fossiilitalouden tukia. Ensi vuoden budjetissa fossiilisten polttoaineiden tukia jaetaan yli miljardin euron verran. Yhteensä ympäristölle haitallisia tukia jaetaan useamman miljardien euron edestä, muun muassa kivihiiltäkin tuhoisammalle turpeelle.
Luonnon monimuotoisuus on kärsinyt, kun hallitus on merkittävästi leikannut ympäristönsuojelun määrärahoja. Lisäksi mittavan soidensuojeluohjelman kokoomuslainen ministeri jäädytti jo viime vaalikaudella. Vapaana elävä suoluonto on yksi tehokkaimmista tavoista sitoa hiiltä ilmakehästä. Siksi Suomen soiden ennallistamisella ja suojelulla on myös globaalia merkitystä, koska valitettavasti maailmassa ei ole toista maata, jota olisi ojitettu yhtä paljon turvetuotannon takia.
Napajäät sulavat ja ilmastonmuutos etenee vääjäämättä, mutta vielä ei ole liian myöhäistä. Aika on kuitenkin loppumassa ja Suomen on muutettava nykyisen politiikan suunta vauhdikkaasti, niin kotimaisilla kuin kansainvälisillä kentillä.
Meidän tulee leikata teollisuuden fossiilitukia, rakentaa lisää vähäpäästöistä raideliikennettä kaupunkeihin ja kaupunkien välille, tukea päästötöntä lämmön ja sähkön tuotantoa sekä ohjata maataloutta sekä ihmisten elintapoja kasvisruokavalioon eli huomattavasti vähäpäästöisempään suuntaan. On myös aika päättää fossiilisille polttoaineille viimeinen käyttöpäivä ja samalla hiilinieluja on kasvatettava, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa.
Toivoisin, että Kokoomus ja Keskusta osoittaisivat toimillaan, että heillä on halua pysäyttää ilmastonmuutos sen kiihdyttämisen sijaan. Kulutusyhteiskunnasta on siirryttävä viimein kiertotalouteen. Surullista kyllä, halua vaikuttaviin ilmastotoimiin ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ei ole tällä hallituskaudella löytynyt. Se on ollut hallituksen valitettava arvovalinta.
Jaakko Mustakallio (vihr.)
Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, KTM