Ydinvoimasta keskustelu leimahti, kun Fennovoiman uusi ydinvoimalahanke pohjoiseen Pyhäjoelle on kokenut mutkia matkassa. Tässä peruskatsaus siitä, mitä tapahtuu nyt ydinvoiman suhteen Suomessa.
Ydinvoiman perusteet: Voimalahankkeen omistajat (eli rahoittajat) saavat ostettua itselleen sähköä voimalan omakustannehintaan (ns. Mankala-hinta). Rahoittajan kannalta investointi on järkevä, jos sähköä saa omasta ydinvoimalasta riittävästi edullisemmin kuin ostamalla sähkömarkkinoilta.
Mukana olevat rahoittajat ja niiden muutos: Ensin ydinvoimalupa haettiin siten, että siinä oli mukana suuri määrä suomalaisia yrityksiä ja saksalainen laitetoimittaja E.ON. Alun jälkeen useat yritykset ovat jättäneet hankkeen, muun muassa S-ryhmä, Atria, kaasuyhtiö AGA, useita metalli- ja valimoyhtiöitä. Nykyhetkellä mukana yrityksistä on enää mm. Valio, Outokumpu ja Rautaruuki. Yhteensä hankkeessa on mukana enää 8 täysin yksityisen rahan toimijaa kaikista 45 rahoittajasta. Loput rahoittajat ovat veronmaksajien rahoilla rahoittamassa Fennovoimaa. Lisäksi suurimpana muutoksena itse laitevalmistaja E.ON poistui hankkeesta ja veti 33% omistusosuutensa pois. Ei ole mielestäni lainkaan samantekevää, että Venäjän nykyhallinnon valtionyhtiö Rosatom olisi tulossa hankkeeseen päätoimijaksi.
Ydinvoimalan hinta: Ydinvoimalat ovat hyvin kalliita investointeja. Rakenteilla oleva Olkiluoto 3 ydinvoimala piti olla valmis jo 2009 ja on myöhässä aikataulusta 10-13 vuotta. Hinta on noussut 3 miljardista jopa 8 miljardiin euroon. Summan suuruudesta kertoo se, että sillä pyöritettäisiin Tampereen kaupunkia jopa 5 vuotta. Nykyajan turvallisuusmääräykset nostavat laatua ja sitä kautta hintaa. Ei lentokoneitakaan saa enää rakentaa 80-luvun standardeilla.
Sähkömarkkinoiden muutos vs. ydinvoiman omakustannehinta: Sähkömarkkinat ovat olleet ennustettavia aikaisemmin, kun pohjoismaissa on ollut energiaintensiivistä teollisuutta paljon. Nykyään mm. paperi- ja selluteollisuuden energiatarve on tippunut 30% vuodesta 2007, eli siitä hetkestä kun Fennovoimaan on lupia haettu. Kun rakennemuutos on iskenyt teollisuuteen, iskee se pienellä viiveellä lopulta energiamarkkinoihin. Siksi sähkön hinta on tippunut rajusti ja sähköä saa pörssistä 30€/MWh. Suomen teollisuuden sähkönhinta on EU:n komission mukaan Euroopan halvinta.
Uuden ajan ydinvoimassa omakustannehinnat ovat huomattavasti korkeampia. Britanniassa valtio takasi uudelle ydinvoimalalleen hinnaksi huikeat 110€/MWh. Fennovoimasta kerrotaan, että hinta voisi olla 50€/MWh. Luku kuulostaa vertailtuna varsin positiiviselta, varsinkin kun Olkiluoto 3 hintakin on 3 kertaistunut matkan varrella. Siltikin sähkömarkkinahinta olisi edullisempi joten omistajien ei kannattaisi investoida suureen hankkeeseen joutuakseen ostamaan sähköä ylihintaan.
Lämmön tuotanto: Pienemmissä voimaloissa lähellä asutusta voidaan ottaa myös sähköntuotannossa syntyvä lämpö haltuun kaukolämpönä, mitä ydinvoimassa ei voida tehdä. Kokonaishyötysuhde näin ollen laskee.
Uusi ydinvoimalupa uudelle hankkeelle: Nyt käydään poliittista köydenvetoa siitä, mitä tapahtuu kun vanha ydinvoimalupa on muuttunut merkittävästi. Lain tulkinnan ja maalaisjärjen mukaan kyseessä on uusi lupa. Vanha projekti ei toteutunut, joten lähdetään tekemään uutta, jossa hieman samoja osia kuin vanhassa.
Itse vertaan lupa-asiaa autokatsastukseen. Jos ostaa pakettiauton ja lisää siihen penkit ja poistaa väliseinän, onko kyseessä enää pakettiauto vai tuleeko auto muutoskatsastaa tila-autoksi? Kun ”rakennetta tai käyttötarkoitusta muutetaan olennaisesti” alkuperäisestä, tulee auto rekisteröidä kokonaan uudelleen. Fennovoiman uudessa ydinvoimaluvassa on kyseessä sama asia: Pakettiautosta on jäljellä muuttumattomana vain ulkokuori.
Vaihtoehtoiskustannus: Jos ydinvoimaan tehdään lisäinvestointeja, on se pienessä Suomessa aina pois uusiutuvilta energiamuodoilta. Viimeviikkojen tieteellinen ulostulo lupailee uusiutuville energia-aloille jopa 90.000 uutta työpaikkaa, jos niihin uskalletaan investoida. Lisäksi laajalla skaalalla metsä-, tuuli-, aurinko-, jäte-, aaltoenergiaa taataan Suomen energiaomavaraisuutta. Tilastokeskuksen blogin mukaan sähköntuotantoa on myös yli tarpeen, sen siirtoverkkoon tulisi panostaa.
Ydinvoima on ollut menneessä maailmassa kohtalaisen päästötön (ydinjätteet) ja kohtalaisen taloudellinen (investointirahat pois uusiutuvien kehityksestä) ratkaisu. Toivottavasti mahdollisimman moni päättäjä ehtii päivittää tietonsa tämän päivän tasolle ja osaa vetää parhaat johtopäätökset.