Hoitamattomat mielenterveyden häiriöt maksavat yhteiskunnalle joka vuosi yli 11 miljardia euroa, eli enemmän kuin juuri tehty hävittäjähankinta Suomelle.
Kriisi on niin valtava, ettei terapiaan pääsyn helpottaminen enää yksin riitä, vaikka sitä todella tarvitaan. Meidän on puututtava myös pahoinvoinnin juurisyihin.
Koska mielenterveyskriisi on jättiläismäinen ilmiö, yritän avata ongelmaa ja tarjota siihen 5 eri toimenpidettä, jolla voisimme rakentaa mielenterveyttä vahvistavaa yhteiskuntaa.
1. Tehdään kulttuurimuutos kouluissa ja työpaikoilla. Suorituskeskeisyys on vallannut koulut ja työpaikat. Jo 15-vuotiaana pitäisi tietää, mihin jatko-opintoihin haluaa, että osaa valita ylioppilastodistukseen sopivimmat oppiaineet.
Työpaikoilla suorituskeskeisyys on arkipäivää, vaikka moni on varmasti samaa mieltä siitä, ettei työn pitäisi määrittää koko elämää. Työnantajien täytyykin skarpata. Työajoista on pidettävä kiinni. Työntekijöille on annettava aika palautua.
Joka toinen ei uskalla puhua mielenterveyden vaikeuksistaan. Johtamisessa, koulu- ja työyhteisöissä sekä työn järjestämisessä on otettava mielenterveysnäkökulma paremmin huomioon. Korjataan yksin pärjäämisen kulttuuri.
2. Kouluihin ja työpaikoille enemmän psykologeja ja mielenterveyden osaamista
Harva meistä on mielenterveyden ammattilainen, vaikka alan taitoja tarvittaisiin yhä useammille. Etenkin johtajat ja opettajat tarvitsevat tukea ja koulutusta mielenterveys-kysymysten huomioimiseen omassa työssä ja yhteisössä.
Opettajilla ei ole riittävästi aikaa auttaa oirehtivia oppilaita. Työhön tarvitaan lisää väljyyttä, mutta lisäksi jokaiseen kouluun tarvitaan riittävästi koulupsykologeja. Työpaikoilla tarvitaan taitoja mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyyn, ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseen.
3. Terapiatakuu Pirkanmaalle (ja kaikkialle Suomeen)
Tuodaan mielenterveyspalvelut helposti ja nopeasti kaikkien saataville terapiatakuulla. Tein valtuustoaloitteen terapiatakuusta Tampereella, ja se tulee ensi vuonna voimaan nuorille. Nyt terapiatakuu tulee laajentaa koko Pirkanmaalle.
Tällä hetkellä terapiapalveluiden painopiste on pitkissä Kelan kuntoutuspsykoterapioissa. Painopiste pitää siirtää nopeasti saataviin lyhytterapioihin.
Lyhytterapia tutkitusti puolittaa masennusoireet jo neljällä hoitokerralla. Terapiatakuu myös vähentää tarvetta pidempiin sairaslomiin, ja raskaampiin hoitojaksoihin.
4. Lisää ammattiryhmiä apuun mielenterveystyöhön
Mielenterveyskriisin painetta ja pitkiä hoitojonoja lyhentämään tarvitaan myös uusia mielenterveys-ammattilaisia. Valjastetaan psykoterapeuttien lisäksi psykologit ja psykiatriset sairaanhoitajat mukaan antamaan lyhytterapioita niitä tarvitseville. Näin saisimme valtavasti uusia ammattilaisia vastaamaan kysyntään.
Näin päätimme toimia aloitteestani ensi vuonna Tampereella, toivottavasti seuraavaksi koko Pirkanmaalla. Myös psykoterapeuttien kouluttamisen suurin pullonkaula tulee korjata: koulutus on tehtävä maksuttomaksi.
5. Torjutaan köyhyyttä ja pidetään ihmisistä huolta
Suomessa on tutkitusti vahva yhteys köyhyyden ja masennuksen välillä (OECD, 2018.)
Pandemian aikana on helppo huomata, kuinka mielenterveyttä heikentää se, ettei pääse esimerkiksi harrastamaan tai tapahtumiin. On kuitenkin helppo unohtaa, että monille tilanne on aina sellainen – ei koronan, vaan rahanpuutteen vuoksi. Riittävä sosiaaliturva, hyvät sosiaalipalvelut ja yhteiskunnan riittävä tuki ovat kaikki osaltaan hyviä mielenterveyspalveluita.
Siksi meillä ei ole varaa sivuuttaa niitä, kun puhumme mielenterveyden edistämisestä. Kaikki keinot on käytettävä.
Mielenterveys on otettava paremmin huomioon – kaikessa. Tehdään se yhdessä.