Miksi Tampereen jätevedenpuhdistamo on yht’äkkiä kaikkia kiinnostava? Kun puhutaan tämän valtuustokauden suurimmasta investoinnista, joka mahdollistaa nykyisen puhdistamon siirtämisen yhdeltä kaupungin parhaalta rakentamisalueelta joka sijaitsee alle kilometrin päässä keskustorilta on mielenkiinto taattu. Asia herätti eilen valtuustossa intohimoja, joista keskusteltiin liki 3 tuntia ja jossa itse pidin liki kymmenen puheenvuoroa. Minua jo Aamulehdessä tituleerattiin puhdistamon vahvaksi puolustajaksi, mutta mielestäni sen puolesta äänesti 54 muutakin valtuutettua.
Minusta meidän päätös oli hyvä rakentaa keskitetty puhdistamo Sulkavuoreen (n.250milj.€), vaikka se maksaakin 150 miljoonaa euroa enemmän kuin Raholan ja Viinikan puhdistamoiden täyssaneeraus nyky-ympäristövaatimuksia vastaaviksi (yht. n. 100milj.€). Tässä alla vielä puheistani eiliseltä koostettuna tärkeimmät argumentit.
Kapasiteetti. Tässä rakennetaan koko kaupunkiseudun tulevaisuuden ratkaisua. Kaupunkiseutu kasvaa tilastokeskuksen mukaan seuraavan 25 vuoden aikana 85 000 asukkaalla. Tämä investointi on tehty seuraavaksi 60-100 vuodeksi. Tampere hoitaa jo 96% kaikista jätevesistä. Nykyinen puhdistuskapasiteetti ei siis riitä, nykykalusto on tiensä päässä ja kaupunkiseutu kasvaa vauhdilla. Lisäksi uusi puhdistuslaitos on myös huomattavasti ympäristöystävällisempi kuin nykyiset vanhat laitokset, joiden poistoputket ovat myös Pyhäjärveen. Näin varaudumme vastaanottamaan kasvavan kaupungin tarpeet.
Talous. Sulkavuoren investoinnilla mahdollistetaan viinikanlahden puhdistamon alueen käyttö asuinrakentamiseen, joka tuo kaupungille tuloja. Viereisestä, jonkin verran pienemmästä Ratinanrannan alueesta kaupunki sai yli 50 miljoonan maanmyyntitulot. Näin ollen viinikasta on oletettavissa myös vähintään vastaavia tuloja. Sulkavuori on myös hyvä paikka siksi, että jos keskitettyä puhdistamoa vietäisiin pidemmälle esimerkiksi Pirkkalaan saakka, nousisivat kustannukset noin 100 miljoonalla eurolla. Suurin osa jätteistä syntyy Tampereella, josta ne pitäisi viedä puhdistettavaksi muualle liki 2 metrin halkaisijalla olevaa suurputkea pitkin. Tunnelien tekeminen maksaa.
Elävä kaupunginosa elävöittämään kaupunkia. Kaikella toiminnalla on myös vaihtoehtoiskustannuksensa. Tässä tilanteessa vaihtoehtoiskustannus olisi se, että jos emme saisi viinikanrantaa asumiskäyttöön joutuisimme rakentamaan 3000-4000 asukkaan uuden kaupunginosan jonnekin muualle saadaksemme uudet kaupunkilaiset mahtumaan. Haluanmuistuttaa, että näin suuren asuinalueen rakentaminen täysin uudelle alueelle (kuten Vuores) voi olla TTY:n ja VTT:n tutkimuksen mukanaan jopa 10 kertainen täydennysrakentamiseen verrattuna. Niin paljon edullisempaa on rakentaa siellä, missä nykyinen infrastruktuuri, koulut ja palvelulut sijaitsevat. Näin saamalla tuhansia uusia keskustan asukkaita syntyy kysyntään lisää keskustaan yrityksiä, tapahtumia ja elämää!
Tervehdin ilolla tätä hanketta, jolla saamme suuria rakentamattomia alueita kaupungin keskustan vessavesien puhdistustoiminnasta asumisen käyttöön, järvet parempaan kuntoon ja ihmisiä elävöittämään pohjoismaisen suurkaupunkimme elämää!