Missä käyt sairaanhoitajalla, lääkärillä tai hammashoidoissa tulevaisuudessa? Mistä löydät lähimmän kirjastosi, perheellisenä neuvolan, liikuntapaikan, uimahallin tai nuorisotalon. Kaikki tämä on työn alla Tampereen kaupungin palvelu-uudistuksessa, jota käsiteltiin Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa tänään.
Tulevaisuuden malli perustuu seitsemään alueeseen, joiden aluekeskuksiin keskitetään ”Hyvinvointikeskuksia”, jotka toimivat keskitettyinä palvelukeskuksina niin nuorille, ikäihmisille, terveyspalveluille kuin kirjastoillekin. Hyvinvointikeskukset rakennetaan pääosin kauppakeskuksien yhteyteen, joissa ihmisvirrat ovat jo valmiina. Keskusta-alueella palvelupisteet säilyisivät nykymallin mukaan erillään (esim. Metso, Monitoimitalo 13, Tipotien terveysasema).
Kaikkia kaupungin palveluita ei sentään keskitetä vain 7 keskukseen, vaan valituille alueille tuodaan Hyvinvointikeskuksien tueksi ”Lähitori” konsepti. Lähitoreille rakennettaisiin joitain kevyitä liikunta- ja kirjastopalveluita. Lähitoreilla voi myös olla muutaman päivän viikosta joitain muitakin Hyvinvointikeskuksen palveluita, kuten neuvola- tai terveyspalveluita. Lähitoreja rakennetaan kuuteen eri toimipisteeseen, jotka nojautuvat alueille, joista Hyvinvointikeskuksiin matka kasvaa turhan pitkäksi. Lähitorien ja Hyvinvointikeskusten palveluportfolio elää valmistelun aikana. Esimerkiksi Linnainmaalle ei suunnitella tässä vaiheessa ikäihmisten palveluita, koska alueella on pääosin lapsia- ja nuoria, joiden palveluihin taas panostetaan. Myös Kämmenniemeen halutaan keskusteluttaa osa-aikaisia vahvempia terveys- ja neuvolapalveluita, koska matka Teiskosta Linnainmaan Hyvinvointikeskukseen kasvaa jo kohtalaiseksi.
Kokonaisuutena palvelumalliuudistus on mielestäni hyvä asia. Viimeksi tänä keväänä kävin Kööpenhaminassa tutustumassa vastaavaan yhteispalvelukeskukseen, jossa yhdessä kiinteistössä oli kirjasto, nuorten kiipeilyseinä ja nuoriso-ohjaajineen, sairaanhoitaja terveys- ja vanhuspalveluille sekä esimerkiksi lounasravintola. Näin luodaan tarvittavia säästöjä seinistä, kun palveluita tuodaan yhteen paikkaan, jolloin myös palveluiden aukioloaikoja voidaan kasvattaa. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että joukkoliikenneyhteydet hyvinvointikeskuksiin ovat erittäin hyviä. Lisäksi yhdeksi päätösponneksi nostettiin, että lähitoreja tulee suunnitella alueen asukkaiden ja yritysten kanssa yhteistyössä huomioiden alueen erityispiirteet. Näin teiskolaisten huolta Kämmenniemn palveluista kuultiin hyvin. Alakoulu- ja päiväkotipalveluiden säilyttäminen lähipalveluna kaupunginosatasolla on myös tärkeää.
Digitalisaatio tulevaisuuden palveluissa käytännössä
Kaupunginhallitus käsitteli myös tulevaisuuden palveluiden digitalisaatiomahdollisuuksia. Lähtökohtana on, että joitain peruspalveluita voitaisiin tuottaa sähköisesti kuntalaisille, kuten kirjastopalveluita tai joitain tarkastuspalveluita. Parhaimmillaan ja suurimmassa etunojassa digitalisaatio siirtää kustannusten painopistettä seinistä maksamisesta itse palveluiden tuottamiseen. Näitä palveluita voisivat olla esimerkiksi lähitulevaisuudessakin jo ehdottavat ja ennaltaehkäisevät palvelut.
Digitalisaatiossa on kuitenkin julkisella sektorilla pidettävä mielessä, että digipalveluiden kehittäminen viedään yhdessä perinteisten palveluiden kanssa rinnakkain eteenpäin. Julkispalvelut ovat kaikkia varten ja usein eniten apua tarvitsevat käyttävät digipalveluita vähiten. Kärjistettynä neuvolakäynnin siirtäminen digiverkkoon esimerkiksi lähettämällä lapsen punnitustieto sähköisesti ei korvaa sitä palvelua, jonka neuvola tarjoaa kyselemällä tuoreen äidin kuulumisia, kertoo vinkkejä ja tarkastaa lapsen yleisterveyttä.
Digitalisaatio on vahva osa julkispalveluidenkin tulevaisuutta. Julkispuolella myös lait määrittävät kuinka palveluita tulee tarjota, joten ihan lähivuosien uudistuksista ei ole kyse. Todellisuudessa puhutaan vähintään 10 vuoden aikajänteestä, mutta tulevaisuushan tehdään jo tänään. Suunta on oikea ja Tampere on digitalisaatiotyössä vahvassa etukenossa, kuten pitääkin.