Tampereen talouden abc

Posted on Posted in Blogi

Tässä blogauksessa on tarkoitus avata hieman Tampereen taloutta ja sen lähitulevaisuuden näkymiä vaikeassa taloustilanteessamme. Kaupungin tulos on ollut alijäämäinen jo vuonna 2011 noin 10 miljoonaa euroa ja tämän vuoden ennusteessa alijäämää tulee jopa liki 40 miljoonaa euroa.

Alla olevat tiedot ovat kaupungin tilinpäätösennusteen mukaisia.   Nämä laskelmat eivät huomioi kaupungin omistamia yhtiöitä.

Kaupungin tulo- ja menojakauma

Kaupungin tulopuoli (vasen palkki) koostuu pääasiassa toimintatuloista, verotuloista ja valtionosuuksista.  Toimintatuloja ovat palveluiden ja hyödykkeiden myynti- ja maksutulot, jotka koostuvat muun muassa uimahallimaksuista, bussilipuista ja terveyskeskusmaksuista.  Palkista nähdään, että verotulot muodostavat leijonanosan kaupungin tuloista.  Veroista puhutaan tarkemmin vielä tässä tekstissä myöhemmin.

Valtionosuudet ovat valtion kunnille maksamaa tukea ja kompensaatiota kaupungin palveluiden tuottamiselle.  Järjestelmän tavoitteena on taata julkiset palvelut koko maassa.  Tampereella valtionosuudet ovat jopa nousseet viimevuosina, mutta nousu johtuu pikemmin kaupungin verotulomenetysten kompensaatiosta sekä kaupungin asukasmäärän kasvusta.  Valtionosuudet per asukas ei ole noussut.  Valtionosuuksien muodostumisista voi lukea lisää täältä (kuntaliitto).

Kaupungin menopuoli koostuu toimintamenoista ja  suunnitelmapoistoista.  Toimintamenoja tarkastellaan tarkemmin toiminnoittain myös myöhemmin tässä artikkelissa.

Tulos

Tilinpäätösennusteen mukaan kaupunki tekee suurimman alijäämän vuosikymmeniin, eli 39,6 miljoonaa euroa.  Tilanne on vaikea, sillä kulut tuntuvat vain nousevan ja verotuloista muun muassa yhteisöverot ovat tippuneet merkittävästi.

Tulot

Verotulot 2011 ja 2012
Verotulot 2011 ja 2012

Tampereen verotulot koostuvat pääasiassa kunnallisverosta (Tampereen veroaste 19%), yhteisöverosta sekä kiinteistöveroista. Kuten näemme, niin fiskaalisena verona kunnallisvero on huomattavasti merkittävin.  Tampereen muuttovoiton takia se myös kasvaa vuosittain.  Kuitenkin lisäasukkaiden kautta myös kaupungin palveluiden käyttö kasvaa, joten kunnallisveron kasvu ei asukasmäärän kasvun kautta kaupungin taloutta tasapainota.

Huolestuttavinta on kaupungin yhteisöverojen noin 40%  ennustettu lasku.  Vaikka laskun taustalla on laskuteknisiä jako-osuuksien pienentymisiä, on liki 30 miljoonan euron verotulojen lasku paha isku kaupungin taloudelle.  Tämä on jouduttu huomioimaan myös tulevien vuosien talousarvioissa, joten ihan yksittäisen vuoden tiputuksesta ei ole kyse.

Kiinteistöveroasteita nostettiin vuodelle 2012, joka selittää sen usean miljoonan kasvun.  Mietittävä on, tuleeko yhteisöverojen laskua kompensoida lisää vielä myös kiinteistöverojen nostolla.  Tällaisilla toimenpiteillä on kuitenkin enemmän kaupungin tiivistymistä edistäviä ohjausvaikutuksia kuin todellisia fiskaalisia verovaikutuksia.

Kaupungin kannalta osaamisen ja yrittäjyyden tukeminen ja kannustaminen tuo osaltaan tulevaisuudessa helpotusta yhteisöveroihin.  Meillä on runsaasti esimerkkejä siitä, kuinka yritykset hakeutuvat Tampereelle sen korkean osaamisen ja laadukkaan koulutuksen takia, ja tätä työtä on jatkettava.  Lisäksi Tampere juuri valittiin Suomen toiseksi yritysystävällisimmäksi kaupungiksi, joka on tärkeä askel uuden työllisyyden luomiselle.  Tällä hetkellähän Tampereen työttömyysaste on maan suurimpia, liki 13%.  Tämä näkyy muun muassa toimeentulotukien kustannuksissa.

Talouden tasapainottaminen maksutulojen korottamisella ei ole järkevää politiikkaa sekään.  Jonkinlainen inflaatioindeksikorotus palveluiden maksuissa on jo olemassa, mutta merkittävään tulonkeräykseen  maksujen korotus ei ole kannatettavaa.  Tämä vaikuttaisi kaikkein pienituloisimpiin ja julkisten palveluiden käyttö vähenisi, mitä kautta niiden suhteellinen kustannus kasvaisi entisestään.

Toimintamenot

Kaupungin toimintamenot jakaantuvat kululajeihin seuraavasti.

Kaupungin toimintamenot

Mielenkiintoisempaa mielestäni on tarkastella kuluja lautakuntien osa-alueittain (alla).  Kaupungin toimintamenot voidaan jaotella eri lautakuntien tilaamiin palveluihin kuvion mukaisesti.  Lautakuntien nimet kertovat lautakuntien päätarkoituksen ja tehtäväkentän.  Lisää lautakunnista voit lukea täältä (Tampereen kaupunki)

Kulut lautakunnittain

 

Päätelmiä

Kaupungin käyttötalouden menot ovat nousseet vuodesta 2009 liki 6% per vuosi.   Kaupunki on myös pystynyt korjaamaan kulujen nousua tilipäätöksiinsä myymällä kiinteää omaisuutta.  Käyttötalous tulisi kuitenkin saada kestävästi tasapainoon seuraavan valtuustokauden aikana ja tämän toteuttamiseen tarvitaan laajalla rintamalla eri keinoja.  Verojen korotuksilta ei voitane välttyä, saatika käyttötalouden säästöohjelmalta.  Mielestäni ennaltaehkäisyyn tulee myös panostaa enemmän,  jottei tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskulut nouse tulevaisuudessa entisestään.

Tampereen investointien suhteen asia on toinen.  Suuria investointeja rahoitetaan käyttötalouden ulkopuolisin rahoitusratkaisuin, muun muassa lainalla.  Tampereen lainamäärä on varsin maltillinen verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, itse asiassa se on Suomessa toiseksi pienin heti Espoon jälkeen.  Tampereen velkamäärä on 1550e / asukas.  Muun muassa Turussa laina on n. 2200/asukas ja Oulussa n. 2900e/asukas.  Mielestäni kaupungilla on siis varaa tehdä investointeja ja näin myös elvyttää alueen työllisyyttä sekä tukea kaupunkikehitystä.  Tällä hetkellä Tampereen kaupungin investointien omarahoitus on noin 50%.

 

Lähteet: Tampereen talouskatsaus, kuva: YLE

Kaavioiden selkiyttämiseksi pieniä tulo- tai menoeriä on yhdistelty.

EDIT: Kirjoitusasu (21.12.)