Kaupungin talous on ollut haastavassa tilanteessa jo usean vuoden ajan. Jo vuodesta 2009 talous on ollut jatkuvasti käyttötaloudeltaan alijäämäinen, vaikka tilinpäätöstuloksemme pulpahti hetkeksi positiiviseksi satunnaiserien eli kiinteistöjen myynnistä saatujen voittojen avulla vuonna 2010. Käyttötalouden osalta Tampere ei ole saanut yhtä paljon tuloja kuin se on kuluttanut. Edessämme olevasta paperista se näkyy liki 30 miljoonaa alijäämäisenä tuloksena.
Vaikka viime kesäkuussa kaupunginhallitus aloitti kaupunginlaajuisen säästöohjelman, kertovat 77 miljoonaa eli 6,7 % nousseet toimintakulut omaa kieltään haasteiden vaikeudesta. Näin on ollut jo useamman vuoden ajan.
Vihreä valtuustoryhmä haluaa olla rakentamassa kaupunkimme tulevaisuutta vakaalle taloudelliselle pohjalle, vastuullisesti kokonaisuus huomioiden. Siksi kaupungin nousevat käyttötalouden kulut on saatava kuriin. Kaikkien huulilla onkin, mistä me seuraavaksi voisimme säästää?
Kuitenkin on pidettävä mielessä, että kaupungin roolina on tuottaa palvelut sekä toimia seudun elinvoimamoottorina nyt ja tulevaisuudessa. Tilanteessa, jossa kaupungin työttömyys hipoo 15 % lukemia, yrityskanta on varsin vientivoittoista ja yhteisöverot tippuvat vuodessa 28 miljoonaa euroa on hyvä muistaa ettei säästetä talousaluetta hengiltä.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF:n raportissa huomioidaan finanssipolitiikan leikkaustoimien negatiivinen vaikutus talouskasvulle olevan huomattavasti suurempi kuin aiemmin on ajateltu. Raportin mukaan euron säästö voi kääntyä negatiiviseksi talouskasvun kannalta. Tätä ei voi soveltaa kuntatalouteen, mutta suhdanteet voi kuntataloudessakin ottaa huomioon. Tampereen kaupunki voi investoida ja toimia kasvun moottorina. Myös yksityisen rahan investoinnit odottavat kaupungin osuutta toteutuakseen. Näin kaupunki saa eri sektorit mukaan kaupunkia ja sen työllisyyttä kehittämään, joka poikii lisää veronmaksajia. Näistä syistä on tärkeää muistaa pitää jokapäiväisen käyttötalouden haasteet erillään huomisen viljaa kylvävistä investoinneista ja olla investointien suhteen rohkea – kuten pormestariohjelmassa linjaamme!
Laitetaan vielä rahoituksen osalta asioita mittasuhteisiin: Investoinnit tehdään osin lainarahoituksella, oli kyseessä koulurakennuksen peruskorjaus tai raitiotie. Kaupunkimme on käytännössä Suomen vähävelkaisin suurista kaupungeista – jopa sitä kuuluisaa Espoota vähemmän, jolla velka on kaupungin yhtiöissä. Tampereella velkaa on 1675 euroa per asukas. Muut isot kaupungit ovat Helsinki 2900e, Jyväskylä 3200 ja Vantaa 4600 euron lainaosuuksillaan per asukas. Kärjistetään: Vaikka Tampere rakentaisi ratikan, tunnelin ja kannen yhtäaikaisesti ja vielä 100% velkarahalla olisimme velkamäärässä silti noin Jyväskylän tasolla.
Käyttötalous tulee kuitenkin saada kuntoon. Lainaa ei oteta kuukausittaista palkanmaksua varten. Kivet ja kannot on käännettävä, että toimintaa saadaan järkeistettyä ja organisaation tehokkuutta saadaan nostettua. Hyviä avauksia onkin jo tehty: Työntekijöiden vapaa-ehtoinen loma-ajan pidentäminen ja sote-palveluiden kohdentaminen. Lisää jopa kymmenien miljoonien säästöjä voitaisiin hakea panostamalla hyvään johtamiseen ja kaupungin henkilökunnan korkeiden sairauspoissaolojen ehkäisyyn työn joustavuutta, työnkiertoa ja lähiesimiestyöskentelyä parantamalla. Tarvittaessa käyttötalouden ongelmiin on puututtava veropohjaa laajentamalla esimerkiksi rakentamattoman rakennuspaikan veron osalta.
Mielenkiintoisia lukuja tilinpäätöksestä
- Tulos alijäämäinen 29,2 milj. €
- Nettomenot kasvaneet 77 miljoonaa (6,7%)
- Verorahoitus kasvanut 3,3%
- Kunnallisvero 5,7%
- Muuttovoitto 2255hlö (seutukunnalle n. 5000hlö)
- Vuosikate kattaa 48% suunnitelmapoistoista
- Palveluiden ostojen lisäys 37 milj. € (8,3%)
- Alle 25-vuotiaita työnhakijoita 2200hlö
- Toimintatuotot / toimintakulut : 25%
- Investointien tulorahoitus 25%
- Tampereen kaupunki: 17 vuorokauden sairaslomapoissaoloihin
- Yksityinen sektori 10 sairaslomavuorokautta
Kuva: YLE