Teksti on julkaistu Aamulehdessä 8.11.2014.
Viime viikolla julkaistu hallituksen esitys 4000 euron lukukausimaksuista EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille vahingoittaa maamme kilpailukykyä ja hyvinvointia.
Väestön ikääntyessä Suomi tarvitsee korkeakoulutettuja ulkomaalaisia maksamaan veroja ja ylläpitämään hyvinvointipalveluita. Tästä ovat kaikki puolueet olleet samaa mieltä jo useita vuosia. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) mukaan kansainvälisten opiskelijoiden jääminen Suomeen opintojensa jälkeen tuo parhaimmillaan 200 000 euron nettohyödyn per opiskelija. Tällä hetkellä yli puolet kansainvälisistä opiskelijoista jää Suomeen valmistumisensa jälkeen ja kolme neljäsosaa opiskelijoista haluaisi jäädä, mutta jatko-oleskeluluvan saaminen nousee esteeksi.
Ruotsissa maan elinkeinoelämä vaatii lukukausimaksujen poistamista. Yritykset menettivät lukukausimaksujen myötä osaavaa kansainvälistä työvoimaa sekä edullisen rekrytointikanavan kansainvälisten opiskelijamäärien tiputtua huikeat 90 prosenttia. Vaikka määrät ovat hieman kasvaneet, on Ruotsi lohduttoman kaukana luvuistaan ennen lukukausimaksuja. Lukukausimaksut heikentävät yritysten kansainvälistymistä.
Kokoomus ja SDP ovat väärän tiedon vallassa. He olettavat virheellisesti, että lukukausimaksut toisivat lisää rahaa Suomeen. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä lukukausimaksuilla Suomi menettäisi suurimman osan kansainvälisistä opiskelijoista ja heidän tuomastaan taloudellisesta hyödystä. Kansainväliset opiskelijat eivät enää tulisi Suomeen, kun laadukasta Eurooppalaista koulutusta saa maksutta esimerkiksi lämpimämmän ilmaston Saksassa. Suomi tekisi valtavan virheen, jos yksittäisten markkinointipöhöttyneiden koulutusohjelmien takia heitettäisiin pois kymmenien tuhansien korkeakoulutettujen aivotuonti sekä verotulot.
Valtion tarjoama laadukas koulutus on paras tapa tukea maamme kansainvälistä kilpailukykyä ja osaamista. Se on selkeä kilpailuvaltti kansainvälisestä osaamisesta kilpailtaessa. Meidän tulee investoida lisää korkeakoulujen kansainvälistymiseen ja kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiseen maahamme. Estot ja maksut eivät toimi – lisäämällä kansainvälistymistä saamme kansantaloutemme kassakoneen laulamaan.
