Teksti on julkaistu Aamulehdessä 8.1.2015
Loppuvuodesta valtioneuvosto päätti pitkän valmistelun jälkeen uudesta lukioiden opetuksesta. Pitkien vääntöjen jälkeen ulos saatiin esitys, joka erosi hyvin paljon alkuperäisistä rohkeista ideoista.
Visiot olivat laimentuneet esimerkiksi niin, että uudenlaiset teemakurssit, joiden tavoitteena oli ilmiöpohjainen opetus yli oppiainerajojen, muuttuivat tarkoin määritellyiksi suoritusmerkintäkursseiksi. Sen sijaan, että lukion syventävissä olisi voitu opiskella poikkitieteellisesti ilmastonmuutosta tai viestintää, opiskellaan nyt liikennesääntöjä. Valittu uusi tuntijako – jonka pitäisi suunnitelmien mukaan olla käytössä seuraavat kymmenen vuotta – näperteli pikkuasioilla ja jätti ratkaisematta suuria koulutuksen ongelmakohtia. Lukiokoulutuksessa pitää mahdollistaa myös laajakatseinen kokonaisuuksien ymmärtäminen.
Toinen suuri puute on lukion työelämäyhteydet. Onhan lukio ainoa koulutusaste, johon ei kuulu pakollista työharjoittelujaksoa mukaan. Lukio-opintoihin olisi pitänyt mahdollistaa esitettyä vahvemmin mukaan aina hyödyllisiä yrittäjyys- tai kansalaistaitoja. Nämä kokemukset selkiyttäisivät nuorten ajatuksia myös jatko-opintoja valittaessa ja nopeuttaisivat oman uran löytymistä.
Lukiokoulutus sai lunta tupaan myös rahoitusmallin ja toimipaikkaverkon osalta. Pirkanmaallakin moni kunta joutuu pohtimaan mahdollisuuksia oman lukionsa ylläpitoon ja esimerkiksi Sastamalassa tämä pohdinta on jo johtanut esitykseen kahden lukion lakkauttamisesta. Koulutuksen saatavuudesta ja maantieteellisestä tasa-arvosta on pidettävä huolta, lukiota pitää pystyä käymään ilman omaan kotiin muuttamista. Valtionosuuksien täytyy tukea lukioiden säilymistä myös pienemmillä paikkakunnilla ja tässäkin suhteessa kehittämistä tulee jatkaa.
Lukiokoulutus pitää päivittää rohkeasti sille tasolle, joita jatko-opiskeluihin ja työelämään valmistautuvat nuoret tarvitsevat nykyajan yhteiskunnassa.
Kuva: YLE