Tässä puheeni kaupunginvaltuuston kokouksessa 17.6.2013 Tampereen strategiasta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Haluan osaltani kiittää strategiaprosessista Reijaa ja muita vastaavia virkamiehiä.
Meillä puhutaan strategiassa elinvoiman ja kilpailukyvyn yhteydessä kansainvälisyyden tärkeydestä. Haluan korostaa sitä, että aidosti kansainvälinen Tampere on suuri taloudellinen ja henkinen voimavara koko seutukunnalle. OECD:n tuoreen raportin mukaan maahanmuutto kasvattaa julkisen sektorin tuloja, ei kuluta niitä. Kansainvälistyminen on siis yksi lääke alueen suureen työttömyyteen. Kansainvälistyminen tuo suomalaisten ja ulkomaalaisten yritysten toimipaikkoja Tampereelle ja kansainvälinen osaava työvoima mahdollistaa myös tamperelaisten pk-yritysten menestymisen maailmalla, sekä tuo näin paljon kaivattuja vientituloja Pirkanmaalle. Kansainvälistymistä pitäisi mielestäni mitata laajemmin kuin vain korkeakoulujen vieraskielisillä tutkinto-ohjelmilla.
Toisena asiana haluan kuitenkin nostaa huoleni siitä, että strategiassa ei huomioida riittävästi Tampereen alueen kapeaa työllisyysrakennetta ja työntekijöiden hidasta siirtymää uusille aloille. Pirkanmaan työllisyysrakenne on edelleen monessa suhteessa liian kapea. Näin maailmantalouden muutokset heijastuvat vahvasti vientipainotteiselle teollisuudelle alueemme massatyöttömyytenä.
Silti Tampereen nykytilanne on se, että vaikka työttömyys nousee perusteollisuudessa, niin osaavan työvoiman tarve kasvaa monilla muilla aloilla. Siitä on jopa pula.
Tähän meidän on puututtava myös strategiassa. Kun osa perusteollisuudesta elää auringonlaskun aikaa, tulee meidän nopeuttaa työntekijöiden siirtymää vanhoilta aloilta uusille.
Meidän ei pidä odottaa, että ihmiset menetettyään työpaikkansa ovat työttöminä pitkiä aikoja ja vain pyrkivät löytämään vanhan alansa töitä, vaikka niitä ei yksinkertaisesti ole enää tarjolla. Tämän sijaan meidän on kohdennettava resursseja strategisella tasolla henkilöiden uuteen osaamiseen ja nopeaan kouluttamiseen, jotta siirtymä uusiin työpaikkoihin tapahtuu mahdollisimman vähän henkistä ja taloudellista kärsimystä aiheuttaen.
Tällaista kouluttamista ovat muun muassa vanhoille työntekijöille suunnattu yrittäjyyskoulutus, työssäoppimisohjelmat, oppisopimukset ja osuuskuntatoiminnan mahdollisuudet.
Kuten tässä on aiemmin sanottu, niin pk-sektori on meille tärkeä. Se työllistää yli 60 % palkansaajista Suomessa – tänne meidän on saatava lisää kasvun polttoainetta ja sitä voidaan saada kannustamalla ihmisiä työllistämään osin itseään.
Strategiassa pitäisi siis mittareissa ja tavoitteissa vahvistaa työntekijöiden nopeaa siirtymää uusille aloille vahvemmin ja varmistaa heidän ripeä uudiskouluttamisensa ja näin minimoida henkinen kärsimys.
Lisäksi kannattaa lukea vihreän valtuustoryhmän ryhmäpuhe täältä