Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 4.8.2014.
Elinkeinoelämän keskusliitto kommentoi, että yliopistoissa lorvitaan ja opiskelijat saavat syyttää itseään heikosta eläkekarttumasta. EK:n tuore päähänpisto opiskelijoiden lorvimisesta on surullinen osoitus siitä, miten EK näkee opiskelijat vain osana yhteiskuntamme koneistoa vielä tuottamattomina jäseninä. Myös maamme hallitus kuritti opiskelijoita kevään kehyspäätöksessään. Jatkossa toiseen saman tasoiseen korkeakoulututkintoon ei enää myönnetä opintorahaa tai asumislisää. Hallituksen päätös on valitettavan lyhytnäköinen ja siitä saatavat säästöt sekä hyödyt kyseenalaisia. On huolestuttavaa seurata, miten suomalainen asenneilmapiiri sekä poliittiset päätökset romuttavat korkeakouluopiskelijan mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden osaamistarpeiden ja työmarkkinoiden haasteisiin. Samalla osa puolueista pohtii jopa tasa-arvoisen koulutuksen poistamisella ja flirttailee avoimesti lukukausimaksujen kanssa.
Tänä vuonna opintotuen muutoksesta on laskettu saatavan säästöjä lähes kaksi miljoonaa euroa. Vuoteen 2018 mennessä säästöt nousevat 11 miljoonaan euroon vuodessa. Leikkauspäätöksen motivaationa ovat säästöjen saaminen sekä opiskelijoiden saattaminen aikaisemmin työelämään. Kuitenkin vuoden 2014 opiskelijatutkimuksen mukaan suurin syy opintojen hidastumiseen on opiskelijoiden toimeentulojen niukkuudesta johtuva työssäkäynti. Työnteko kerryttää arvokkaita työkokemuksia ja verkostoja, mutta opintotukimuutokset ovat nyt ajamassa loputkin opiskelijat opintojen lomassa tapahtuvaan työntekoon. Tätäkö toivottiin?
Alan vaihtajia jopa kolmannes uusista opiskelijoista
Opintotukimuutos astuu voimaan nyt syksyllä, jonka jälkeen opiskelija saa opintotukikuukausia vain yhden tutkinto-ohjelman verran, jolla pitää pärjätä läpi koko korkeakouluasteen. Jos opiskelija vaihtaa tutkinto-ohjelmaa tulee elämästä taloudellisesti hyvin haasteellista, kun tukikuukaudet loppuvat ahkerimmaltakin kesken. Alan vaihtajia tai muita siirtyjiä on opetus- ja kulttuuriministeriön raportin mukaan jopa kolmannes kaikista uusista opiskelemaan hyväksytyistä opiskelijoista.
Kyseenalaistamme tämän ajatusmallin, jonka mukaan korkeakouluihin saapuvat noin 20 -vuotiaat opiskelijat ovat saaneet sellaisen opinto-ohjauksen, että osaavat valita kerrasta oikein korkeakoulujen yhteishauissa. Tilastojen valossa malli ei ole pätevä.
Opintotuen rajaamisesta oletettuja miljoonien säästöjä ei saavuteta jos tukikuukausien loputtua opiskelijat hakeutuvat opintotukea korkeamman toimeentulotuen piiriin tai viivästyttävät valmistumistaan työnteolla, koska muuta taloudellista vaihtoehtoa ei ole. Kysymys on myös tasa-arvosta, sivistyksen tasosta sekä siitä, millaiseksi jätämme Suomen tulevaisuuden sukupolville. Opintotukea rajoittamalla ei viedä Suomea eteenpäin. Parempi huominen luodaan yhdistämällä paremmin toisiinsa sosiaalitukien, yrittämisen ja työnteon mahdollisuuksia työmarkkinoiden rakennemuutoksissa. Myös perus- ja toisen asteen opinto-ohjausta on syytä parantaa.
Maailman kilpailukykyisintä kansaa ei viedä kuivin jaloin läpi valtavan elinkeinorakennemuutoksen koulutuksesta säästämällä vaan siihen investoimalla.
Jaakko Mustakallio, eduskuntavaaliehdokas (vihr.)
Jaakko Vuorio, Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtaja
Kuva: Fanpop