Mihin ja miten seuraavat 60.000 tamperelaista asutetaan? Tähän kysymykseen vastaa kaupunkirakentamisen korkein strateginen linjapaperi eli yleiskaava, jota tehdään 25-vuoden aikajänteellä. Yleisaava oli tänään kaupunginhallituksen käsittelyssä.
Yleiskaava on vihreiden näkökulmasta erittäin hyvä! Koska kuitenkin on politiikan teon kannalta tärkeää miettiä, mikä olisi ”se täydellinen” yleiskaava, niin nostan tähän vielä kehitysehdotuksia jatkoa varten.
Lisää raitiotietä ja lähijunia. Yleiskaavassa määritetään millä tamperelaiset liikkuvat 2040. Raitiotien jatkolinjaukset on linjattu Hervanta-Tays-Lentävänniemen ensimmäisen vaiheen jälkeen Tesomalle, Linnainmaalle sekä Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Myös lähijunaliikenne tulee Tampereelle. Lähijunapysäkkejä nousee Tesomalle, Epilään, Vehmaisiin, Lakalaivaan sekä Sääksjärvelle. Nopeat ja mukavat raidepohjaiset joukkoliikenneyhteydet ovat yleensä taitoskohta joukkoliikennemäärien räjähtävälle kasvulle.
Jatkokehityksenä tulee raitiotien linjausvaihtoehtoja pohtia pidemmälle. Tampereella tulee priorisoida mitkä reitit saavat seuraavaksi raitiotieyhteyden? Koska raitiotien varrelle keskitetään pääosa asuinrakentamisesta, tulisi asiasta tehdä linjauksia pian. Reittivaihtoehtoina itse näkisin Tampereen yliopisto-Messukylä-Kaukajärvi, Nekala-Vuores, Pispala-Ylöjärvi tai Lakalaiva-Sääksjärvi laajennukset.
Lisää kaupunkia. Yleiskaavassa määritetään missä uudet 60.000 tamperelaista asuvat vuonna 2040. Tamperetta on aikanaan rakennettu paljon autojen ehdoilla. Tästä meillä on perintönä useat satelliittikaupunginosat, joihin matkalla näkee peltoja. YIT:n kehitysjohtaja Juha Kostiainen kirjoitti ansiokkaan blogin uusista tutkimustuloksista, joissa yhdyskuntarakenteen hajautuminen johtuu henkilöautoiluun perustuvasta liikennesuunnittelusta. Nyt on päätetty, että kasvu tapahtuu kaupungissa sisäänpäin, erityisesti joukkoliikenneväylien (lue: raitiotie) varrelle.
Parannettavaa löytyy, kun yleiskaavassa ei vielä linjata riittävän selkeästi, mistä tonttimaata asunnoille saadaan näin suurelle määrälle ihmisiä. Selvityksiä muun muassa suurien sisääntuloteiden muuttamisesta kaupunkibulevardeiksi ja talojen rakentamisesta niiden varrelle tulisi terävöittää (ks. aiempi blogaus kaupunkibulevardisoinnista).
Luonto aina lähellä. Kun asuntorakentaminen tehdään korkeammaksi ja parkkipaikat työnnetään maan alle, vapautuu tilaa puistoille ja metsille. Kaupunki pitää huolen siitä, että jokaisella on lähellä oma metsä tai kaupunkipuisto, jossa käydä kävelyillä.
Lopuksi. Kuten sanottu, vihreiden näkökulmasta Tampereen yleiskaava 2040 ovat varsin mainiot. Haasteena on, että talousväännöissä nämä hyvät tavoitteet saavat riittävän resurssoinnin, ripeän aikataulutuksen eikä puolivillaisia kompromisseja tehdä. Jos poliittinen yhteisymmärrys saavutetaan, uskon, että 25 vuodessa tuo asukasmäärän kasvu on lähempänä 75 000-95 000 kuin nyt arvioitua 60 000 asukasta.
