Bulevardisoidaanko loput sisääntuloväylät?

Posted on Posted in Blogi

(Ja muita kaupunginhallituksen asioita)

Kalevassa Teiskontien bulevardin alku

Tervehdys!

Kaupunginhallitus istuutui maanantaina suunnittelukokoukseensa, jossa käsiteltiin erityisesti suuria maankäyttöä koskevia kysymyksiä.

Valtio-kaupunkiseutu MAL3 aiesopimus

MAL, eli maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus tehdään vuosille 2017-2021. Se on merkittävä seuraavan valtuustokauden poliittisiin tavoitteisiin vaikuttava sopimus, jossa sopimuskumppanina toimii valtio. Siinä valtio ja kaupunkiseutu pyrkivät sopimaan seudun kasvun suuntaviivoista. Sopimus vaikuttaa myös Tampereen tulevaisuuteen. Esimerkiksi pormestariohjelman neuvotteluissa viitattiin usein MAL –sopimuksen tavoitteisiin, joista muodostui osa myöhemmin osa pormestariohjelmaa.

Kokouksessa asetettiin suuntaviivoja sopimusneuvotteluille. Tampereen kaupunkiseutu varautuu vahvaan kasvuun. Vuonna 2014 Tampereelle valmistui 2600 asuntoa, seudulle muutti 4000 ihmistä, joista 63% Tampereelle. Liikkumisen kulkutapaosuudet ovat muuttumassa kohti kävelyä ja pyöräilyä.

Tampereen yleisehtona neuvotteluille valtion kanssa on edistää vastinpariajattelua. Jos valtio haluaa asuntoja seudulla joukkoliikenneväylille, tulee valtion rahoittaa ratikkaa – ja niin edelleen.

Liikennepuolella ykköstavoitteena on raitiotien ja sen liityntäpysäköinnin toteuttaminen ja valtion osallistuminen hankkeen rahoitukseen 30 % osuudella. Tämän lisäksi rahoitusta pyydetään älyliikenteen kehittämisyhteistyöhön.

Kaleva bulevardi
Teiskontien ja Sammonkadun bulevardit ilmasta. Asutusta aivan suuriliikenteisen tien varrella viihtyisästi.

Bulevardisoinnin osalta päätettiin pitkän keskustelun jälkeen tutkia eri liikenneväylien bulevardisointivaihtoehtoja. Bulevardisointi on Suomessa perinteisesti tarkoittanut vähäisemmällä käytöllä olevien kaupungin sisääntuloväylien nopeuksien laskemista, viihtyisyyden nostamista ja asuinrakentamista. Näin tiealueet on voitu ottaa osaksi kaupunkirakennetta, jolloin tien ympäristöön voidaan rakentaa asutusta. Tämä myös mahdollistaa laadukkaita ja tehokkaita joukkoliikenneväyliä.  Nykyisiä esimerkkejä hyvästä bulevardisoinnista löytyy Tampereelta muun muassa Teiskontieltä ja Sammonkadulta. Tulevaisuudessa vastaavasti Nokian moottoritie, Hervannan valtaväylä tai Lempääläntie voisivat saada asutusta aivan tien varteen.

Keskustan alueella kärkihankkeiksi nousee Tampereen asemakeskus sekä rahoitus vahvaan täydennysrakentamiseen.

Asumisen osalta tein lisäysehdotuksia, joissa otetaan huomioon asumisen pienenergiantuotanto, kaupunkimme riittävän laajat ja yhtenäiset viheralueet sekä hiilineutraali yhdyskuntarakenne. Näiden lisäksi kaupunki sitoutuu vahvasti kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon.

Elinvoiman kasvattamisen kannalta selvitetään valtion tahtotilaa edistää AiRRport –konseptia, Tampereen kansi ja areena hankkeen toteutusta sekä Sääksjärveltä etelään kolmatta liikenneraidetta.

Kaupunginhallitus käsitteli myös kantakaupungin yleiskaavaa, joka otettiin pois listalta ajanpuutteen takia.

Rakennusluvat jopa 25 % nopeammin

Kun yritys haluaa tontin Tampereelta toimintaansa varten, on aiemmin lupaprosessit kaavoituksineen kestänyt 4 vuotta. Nyt tilanne muuttuu siten, että prosessiaika on puristettu 25% tiiviimmäksi eli kolmeen vuoteen. Tämä on ollut valtuustokauden yksi kärkitavoitteita, jolla vastattaisiin nopeammin yritysten ja asumisen tarpeisiin. Hyöty on saatu panostamalla prosessin rajapintoihin eri yksiköiden välillä sekä jättämällä kevyemmistä projekteista raskaampia välivaiheita pois. Tärkeimmät yksiköt maankäytön tehostamisessa ovat viranomaisyksikkö, asemakaavayksikkö ja kaupunkikehitysyksikkö.

Talousarvio ja rakenneuudistukset

Talousarvion suunnittelutilannetta tarkasteltiin. Työ on vielä pahasti kesken, kun lautakunnat valmistelevat omia esityksiään talousarviota varten. Tällä hetkellä talouskehys suunnitellaan ilman veronkorotuksia noin -10 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Valtion vetäessä rahoitustaan kunnilta pienemmäksi joutuvat kunnat tiukille. Säästöohjelmat ovat olleet käynnissä jo usean vuoden. Omasta mielestäni kiinteistöjen verotusarvoja voitaisiin myös tarkastella tiivistyvässä kaupungissa.

Tampereen TOP10 rakenneuudistuksien tilanne on edennyt kohtuullisesti ja rakenneuudistuksilla on hidastettu osin merkittävästikin kustannusten kasvua. Silti menojen kasvu on useilla ydinpalvelualueilla ylittänyt budjetoidun, vaikka uudistuksia tehdään. Hallinnon rakenneuudistusten realisoituminen on ollut paikoin erittäin hidasta. Näin kaupunginhallitus näki, että on järkevää resursoida tärkeimpiä rakenneuudistuksia ja tehdä priorisointia. Kaupunginhallitus linjasi, että virkamiehet valmistelevat esityksen, jossa yhtäaikaisia rakenneuudistuksia vähennetään.

Esimerkki hyvästä rakenneuudistuksesta: Lasten, nuorten ja heidän perheidensä tuen tarpeisiin vastataan eri toimijoiden uusilla yhteisillä toimintamalleilla.

• Tukea annetaan nykyistä oikea-aikaisemmin ja tarvelähtöisemmin kohdentaen resursseja vaikuttavasti ja läpinäkyvästi. Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen lapsimäärät ja kustannukset määritellään lasten ja nuorten palveluissa.
• Lastensuojelussa painopistettä siirretään sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollossa siirretään laitoshoidosta perhehoitoon.

Lopuksi

Näin laaja oli kaupunginhallituksen kokous tällä kertaa. Toivottavasti en puuduttanut teitä liian pitkällä blogauksella.

Tarkat päätöspöytäkirjat löydät täältä.

Kuva: Tampereforum.fi / Bing maps